Thinking 'Bout Somethin'

Kahdeksankymmentäluvulla syntyneet muistanevat vuonna 1996 ilmoille kajahtaneen MMMBop-biisin. Kolme nuorta poikaa Tulsasta, Oklahomasta, saivat muun maailman vihdoin huomaamaan lahjakkuutensa musiikintekijöinä ja muusikkoina - ärsytykseen asti, tottakai. Elämän lakeihin nyt vain kuuluu aina reaktio ja vastareaktio. 13-vuotias Bubble rakastui tietenkin päätä pahkaa, ja Hanson piti otteessaan lujasti muutaman vuoden ajan.

Olen saanut kuulla niin suoria haukkuja bändistä kuin ihmettelyjäkin siitä, miten voin kaiken muun hyvän musiikin ohessa kuunnella sellaista huttua. Tänä päivänä en bändiä juuri enää kuuntele, se ei tunnu tyydyttävän melankolista puoltani tippaakaan. Mutta lahjakkuutta ei yksinkertaisesti voi kiistää! Teinivuosina sain bändin kautta paljon uusia ystäviä, joista osa on säilynyt rakkaina tähän päivään saakka. Kiertue-elämästä kertovat VHS-pätkät on kulutettu loppuun ja oheistuoteittakin löytyi enemmän kuin oli sallittua. Koska bändi koostui pojista ja musiikki oli popin ja rockin välimaastossa, poikabändileima lyötiin heihin sekunnissa. Mielestäni heissä ei kuitenkaan ole mitään poikabändimaista - Hansonia ei ole kasattu kykyjenetsinnän kautta, he tekevät itse omat biisinsä, soittavat instrumenttejaan, eivätkä keskity lavalla ainoastaan tanssimaan, laulamaan playbackina ja näyttämään hyvältä. Perus rokkibändi siis, ei poikabändi sellaisena kuin se ainakin 90-luvulla ajateltiin. Voisin paasata tästä aiheesta kyllä loputtomiin, mutta säästän korvianne.

Vaikka Suomessa Hansonin veljeksistä ei olla kuultu aikoihin, bändi elää yhtä vahvasti. Pojat ovat aikuisia miehiä, heillä on perhettä ja ainakin Taylorilla sivuprojekteja (Tinted Windows). Tänä vuonna ilmestyi uusi levykin, Shout It Out, jonka ensimmäinen sinkku sopii hyvin semikurjaan maanantaiaamuun. Jos eivät poikien hulvaton tanssi ja riemukkaat soundit saa hyvälle tuulelle, niin ei sitten mikään! Ja jos tanssijalkaa alkaa vipattaa, voi muuvit opetella täältä ;) Railakasta viikon alkua!

The xx - Crystalised

Oh dear, oh dear! Viikonlopun soundtrackin paikkaa ovat havitelleet niin Beirut kuin Tinted Windowskin. Ensiksi mainittu on omituinen sekoitus balkanilaisuutta, karnevaalimusiikkia ja indiepoppia, jälkimmäinen yhdistää modernia rockia, new wavea ja powerpoppia (keskittyen viimeisimpään). Tinted Windows ei ehkä ole yhtä rouhea kuin vaikkapa Sonic Youth, mutta kun tässä sivuprojektissa ovat mukana sellaisten bändien kuin the Smashing Pumpkins, Hanson, Fountains of Wayne ja Cheap Trick jäseniä, ei jälki kai voi ihan kamalaa olla? Beirut on kenties epäilyttävistä lähtökohdistaan huolimatta mahtavaa kuunneltavaa, pakko nostaa molemmat peukut ylös!

Pienestä kilpailuasemasta huolimatta voiton tällä viikolla vei The xx, joka ei kenties monelle ole yhtä uusi tuttavuus kuin minulle. Tänä vuonna ilmestynyt debyyttialbumi xx on soinut Spotifyn kautta paljon (kyllä, olen vihdoin saanut kyseisen streaming-ohjelman itselleni, luultavasti viimeisenä maailmassa), ja korviin on tarttunut kauniiden melodioiden lisäksi aimo annos raikkautta. Toivottavasti meininki pysyy jatkossa yhtä hyvänä! Crystalised ei ole lempparini levyltä, mutta koska siihen on tehty video, on se valintani tänään.

Tänään olisi kasa kivoja keikkoja - Lapko, Regina ja Rubik, mutta olen liian voimaton lähteäkseni mihinkään niistä. Jossain vaiheessahan joka aamu kuudelta heräämisen on kostauduttava... Taidan siis kaataa itselleni lasillisen punaviiniä ja laittaa leffan pyörimään. Mukavaa viikonlopun alkua!