Sountrack viikonlopulle: nostalgian pyörteissä australialaisrokkareiden tahdissa. Teiniangstin siivittäminä iltoina tätä tuli kuunneltua useasti. Eikä laulaja-kitaristi Daniel Johns ole yhtään pahempi, vaikka tämän ilmestyessä kymmenisen vuotta sitten olikin kirjaimellisesti anorektisen laiha. Miten joku kappale voi vieläkin saada hengen salpautumaan?
Tuo on kyl niitä biisejä, jotka pysähdyttää aina. Yksi kauneimpia kappaleita mitä tiedän <3
ReplyDeleteah, mikä beauty miäs !!
ReplyDelete<3
ReplyDeleteHeidi, totta puhut <3
ReplyDeleteElisa, nii-i ;)
jenkku <3
Daniel Johns on kyllä aikamoinen lapsinero. Aloitti tuon bändin joskus 15-vuotiaana ja mitä uskomattomilla kappaileilla ja vielä jatkaa menestystään (tosin itse en viimeisimmästä levystä hirveästi digannut). Komia mies, komia ääni ja kappalehan on aivan klassikko. :)
ReplyDeleteKazza, olen 100% kanssasi samaa mieltä ;) Uudetkin biisit tosin ovat hyviä, mutta eivät säväytä samalla tavalla kuin nämä vanhat.
ReplyDeleteOlen ilmeisesti ensimäinen mies joka aihetta kommentoi. En tiedä sitten mistä johtuu, mutta kovin moni "äijä" pitää kyseistä tuotantoa kaiketi homohtavana. Joskaan ei meikäläisen mielestä, vaikka kaiketi heteroa ollaan. Kipale on aivan järkyttävän hienosti oivallettu ja toteutettu. Jos totta puhutaan niin olen kuunnellut tämän biisin vuosien varrella varmasti +1000 kertaa, eikä ralli tunnu kokevan inflaatiota minun korvissa minkään vertaa.
ReplyDeleteAnonyymi, ohhoh, en ole moiseen ilmiöön törmännyt. Toisaalta, ehkä tuntemani miespuoliset SC-diggailijat ovatkin sieltä herkemmästä päästä. Voiko olla, että kun bändin jäsenet ja etenkin keulakuva ovat ns. nättejä poikia, niin "äijät" eivät kiinnostu? Sen sijaan kunnon suomalaisista hevareista voi tykätä, koska kaikki tietävät että heihin ei kaikessa siinä körmyisyydessään liity mitään homomaista. Eikä täten sitä tykkäilijääkään vedetä mihinkään homosfääreihin. Hmm. Mutta hienoa, että sinä tykkäät! Ana's Song on kyllä yksi hienoimpia biisejä mitä koskaan on tehty :)
ReplyDelete