Postiluukusta kolahti aamulla jotain suun hymyyn saanutta: nimittäin lippu Patrick Wolfin marraskuiselle London Palladiumin keikalle, jota odotan kuin kuuta nousevaa. Tutustuin kyseisen herran tuotantoon vasta vähän aikaa sitten ja rakastuin palavasti heti ensikuulemalta. Musiikillisesti Wolf liikkuu sulavasti herkän, melankolisen klassisen ja raivoisan elektron välillä. Kenen muun mielestä Patrick näyttää vaaleissa hiuksissaan aivan nuoren Trent Reznorin ja Draco Malfoyn risteytykseltä?
(kuvat)
Wind in the Wires on mielestäni Patrickin parhaimmistoa. Videotakin kelpaa katsella.
The Sun is Often Out kertoo Patrickin itsemurhan tehneestä ystävästä ja on yksi kauneimpia kappaleita, joita olen koskaan kuullut.
Patrick<3
ReplyDeletePatrick Wolf on aivan ihana! Muhun kyllä vetoaa juurikin nuo klassiset+elektro-soundit yhdistettynä joskus tosi groteskeihinkin lyriikoihin :))
ReplyDeleteLaura, Patrickilla on kyllä nerokkaita lyriikoita :D
ReplyDelete