Viikonlopun soundtrack tällä kertaa playlistin muodossa!
Yhdeksänkymmentäluvulla nuoruuttaan eläneet ovat usein jakautuneet kahteen koulukuntaan niin musiikkimakunsa kuin pukeutumisensa suhteen, aivan kuten edeltäneinäkin vuosikymmeninä. On Nirvanan ja Alice in Chainsin pipopäiset, flanellipaitaiset kannattajat, jotka kapinoivat yhteiskuntaa vastaan olemalla välittämättä mistään. Sitten on toinen ääripää: violettiin lateksiin ja kirkkaan keltaiseen karvaan verhoutuneet ysäriheebot, jotka pistävät korkeapohjaisella kengällä varustetulla jalalla koreaksi discossa viimeisimpien teknohittien tahtiin. Näin kärjistetysti siis.
Yhdeksänkymmentäluvulla nuoruuttaan eläneet ovat usein jakautuneet kahteen koulukuntaan niin musiikkimakunsa kuin pukeutumisensa suhteen, aivan kuten edeltäneinäkin vuosikymmeninä. On Nirvanan ja Alice in Chainsin pipopäiset, flanellipaitaiset kannattajat, jotka kapinoivat yhteiskuntaa vastaan olemalla välittämättä mistään. Sitten on toinen ääripää: violettiin lateksiin ja kirkkaan keltaiseen karvaan verhoutuneet ysäriheebot, jotka pistävät korkeapohjaisella kengällä varustetulla jalalla koreaksi discossa viimeisimpien teknohittien tahtiin. Näin kärjistetysti siis.
Kymmenen vuotta sitten ei ollut mitään nolompaa kuin 1980-luvun olkatoppaukset, suuret hiukset ja porkkananmalliset Levikset. Tällä hetkellä nolouslistan ykkösenä keikkuu ysäri. Vai kuka kaipaa spaissarikenkiä tai kukkakuosisia salihousuja? Ilmeisesti joku, ainakin uusimman H&M'n kuvaston mukaan. Musiikin suhteen 90-luvussa sen sijaan ei ole valittamista - enkä puhu teknosta vaan grungesta ja britpopista. Eräänä iltana jossain mielenhäiriössä tein playlistin raameilla 'musiikillinen kehitykseni vuosina 1995-2000'. Alkaen siis ala-asteen kuudennesta luokasta ja päättyen lukion ensimmäiseen luokkaan, balttiarallaa niihin aikoihin kun kuvioon astuivat muiden muassa Muse, Manboy ja The Ark, jotka sittemmin syrjäyttivät pomppumetallin kokonaan. Edelleenkään kaikkea olennaista ei Spotifysta löydy (vanha Suede, vanha Apulanta, Innpeach, Juustopäät, Tyrävyö), lista ei ole kaiken kattava eikä varmaan edes aikajärjestyksessä vaikka siihen kovasti yritinkin pyrkiä, mutta menköön sitten vaikka kehnona yrityksenä. Kaivetaan ne loputkin luurangot ulos kaapeista.
Bändeiltä ja artisteilta yritin valita sellaisia biisejä, jotka ovat lemppareitani, mutta eivät ehkä niitä suurimpia hittejä. Aina ei onnistanut - Radioheadilta ei tähän voinut valita mitään muuta kappaletta, Creepin lyriikat tiivistävät varmasti aika monen 15-vuotiaan fiilikset.
Kuva weheartit
Kuva weheartit
Höh, mie en saa toimiin tämän vuoden playlisteista yhtäkään, joulunen on viimesin joka pelittää :/ Missähän vika...
ReplyDeleteJostain syystä ei mullekaan aukaise, vaikka hihkuin jo ääneen sitä, että ei oo totta, käytin tänään hyvän tovin etsiessäni valmista soittolistaa, jossa ois parhaita ysäribiisejä nimen omaan tuolta musiikkisuunnalta, eikä sieltä diskoista ja autojen poppivehkeistä! Kuinka just nyt onnistuit ton tekee, kun sellasta kaipasinki :D ..mutta jostain syystä ei nyt spotifai sitä aukaise, näyttää vaan "0 tracks, no time". harmi!
ReplyDeleteVoih, Supperheads! Olin ihan unohtanut sen bändin. Ne esiintyi joskus kotipaikkakunnalla jossain tapahtumassa, ja fanitettiin kaverien kanssa niitä kauheesti. Olin maailman ylpein kun sain laulajalta nimmarin :D Nyt meneekin ihanasti lauantaipäivä fiilistellessä Lunch-levyn kanssa, kiitos! Umbrella Song <3
ReplyDeleteIhanaa kun laitoit Savage Gardenilta biisin "I want you" eikä sitä iänikuista "Truly, madly, deeply" -renkutusta. I Want You on ehdottomasti paras biisi tuolta bändiltä joka on turhaan jäänyt tuon lällykappaleen varjoon.
ReplyDeleteHehheh, samat ajatukset usko tai älä, eilen lentokoneessa ajan kulukseni pohdin teiniaikojeni musiikillista kehitystä ja blogijuttua aiheesta. Ja täällä sulla nyt sitten on tämmönen juttu, hauskaa. :) täytyypä tutustua tohon soittolistaan...
ReplyDeletePia, voi ei! Tosi kurja :/ Toimiiko sivupalkissa oleva linkkikään?
ReplyDeletecatsu, äääh! En tiiä mikä tossa on vikana, kun joillain toimii ja joillain ei.. Ehkä se on päivästä kii? Ootko koittanut uudestaan?
Tiikeriankka, hihi! Ihan sama juttu, ne oli pienellä paikkakunnalla (josta oon kotosin) keikalla ja olin myyty. Tosin olin enemmän kiipparisti-Petterin fani ;) Lunch-levy on ihana, mun lemppari kaikista Supperheadsin biiseistä taitaa olla Coffee Girl<3
Anzi, kiitti! Molemmat biisit on hyviä, mutta tosiaan Truly, Madly, Deeply on jo niiin kuultu ;)
Riehu, onpa hauska sattuma! Näin se blogosfäärissä toimii, telepatiaa :D