Placebo @ IndigO2 (Sundance festival, London)

Tiedetään, näissä reportaaseissa on hieman kestänyt... Mutta vihdoin palataan pari kuukautta taaksepäin!



JUNE//  Oijoi. Se tunne, kun istuu ihan rauhassa elokuvasalin toisessa rivissä, odottaen Placebon Coming Up For Air -dokumentin ensimmäistä valkokangasnäytöstä Sundance London -festivaaleilla ja huomaa, että bändi kävelee takanasi ja istahtaa muutaman penkkirivin päähän... Voin kertoa, että dokkariin keskittyminen on siinä vaiheessa pikkuisen hakusessa! Huhh. Näytännön jälkeen bändi sekä ohjaaja istahtivat tuoleihin yleisön eteen ja vastaanottivat ryöpyn kysymyksiä. Aika tietysti loppui kesken, enkä itse päässyt kysymään mitään (mitäs nostin paniikiltani käteni ylös vasta loppuvaiheessa - puhumattakaan siitä, että tosiasiassa olisin sitten saanut sanaakaan suustani), mutta oli mahtavaa nähdä bändi hyväntuulisena ja muussakin kontekstissa kuin konserttisalin lavalla. Näin jälkeenpäin kaikki tuntuu silti unelta - kuin olisi katsonut koko tapahtumaa tv-ruudulta.

Screeningin jälkeen teatterin viereinen keikkapaikka IndigO2 täyttyi useasta eri maasta tulleista faneista. Setti alkoi vahvasti rokaten, eikä meininki hiljentynyt missään vaiheessa. Välillä puristuksessa ei meinannut saada happea, välillä sai kyynärpäästä päähän ja tappelupukareitakin löytyi vähän liiankin läheltä meikäläistä, joskin Brian heidät onnistui loistavasti selättämään. Alkuperäisistä toiveistani huolimatta en osannut jäädä kaipaamaan setistä puuttuvia biisejä, sillä kaikki ne mitä soitettiin, veivät niin täysillä mukaansa. Without You I'm Nothing, Special Needs, Post Blue, Blind... Rakkaasta musiikista huolimatta parasta oli bändin iloisuus. En ole ainoallakaan Placebo-keikalla kuullut näin paljoa välispiikkejä tai nähnyt yhtä paljon hymynväreitä Brianin kasvoilla - herra vokalistia kun ei varsinaisesti tunneta leveästi hymyilevästä lavaolemuksestaan.

For What It's Worth

Ashtray Heart

Battle For The Sun

Soulmates

Every You Every Me

Special Needs

Breathe Underwater

Without You I'm Nothing

Black-Eyed

Meds

Bright Lights

Teenage Angst

Special K

Song To Say Goodbye

The Bitter End

----

Running Up That Hill

Post Blue

Blind

Infra-Red

Taste In Men

Uutta matskua pitäisi olla tulossa tämän vuoden puolella, enkä malttaisi odottaa! Myöskin syyskuinen jäähallin keikka siintelee kalenterissa, joten liveäkin tulee muutaman kuukauden sisällä vielä koettua uudestaan. Ei vaan riitä sanoja siihen, miten paljon tätä bändiä rakastan. :)


I know this post has taken ages to get out in the air, and I don't know if I have anything smart to say... I love Placebo so much there are no words to describe. Their documentary screening and Q&A at Sundance festival in London a couple of months ago seems surreal, like I've watched some youtube video (see above) instead of actually being there. And the gig was also almost perfect - of course I didn't get to hear all the songs I wanted to, but the guys were so cheerful and the music worked so well, that it didn't matter. Not even the fact that some idiots got around starting a fight right next to me couldn't bring the mood down (especially when Brian had a go at them, haha). There's supposed to be some new tunes out later this year, can't wait! Also a second Placebo gig for me is coming up in September. :)

ALICE// Taas tuo teki sen, sanoi jo kaiken oleellisen so I have nothing to add.