Flow on onnistuneesti ohitse, mutta sydän jäi sinne minne se ansaitusti kuuluukin - siniseen telttaan, viikonlopun viimeisen esiintyjän murskattavaksi. 22-vuotias brittinero James Blake vei fiiliksen täysin mittaamattomiin sfääreihin, joita eivät riitä kuvaamaan mitkään sanat tai videot. Itku meinaa päästä kun vain ajatteleekin eilisiltaa ja hengittäminen on edelleen vaikeaa. HUH. Aina ei vain ihmismieli ymmärrä, miten jotain niin huikeaa voi olla olemassa. Ja jaan tuntemukseni varmasti monen kanssa!
Maanantai ja töihinpaluu viiden viikon loman jälkeen ovat hivenen odotettua siedettävämpiä, kiitos herra Blaken. Lisää festarifiilistelyä kuvien kera huomenna - tänään vielä myöhemmin vähän toisenlaista musaa, jonka kanssa olen kamppaillut viime viikot.
The whole weekend was overwhelming, especially the last performance of Flow Festival - James Blake. There are no ways to describe the absolutely magnificent feeling of the gig! Breathing is still very difficult and I feel like crying when I think of last night. Although there are lots of good live experiences out there it's rare that you can get this filled up with emotion just because of music. Woah. I can't even put it into words... But I know I'm not alone.
Mä olisin halunnut Flowhun lauantaiks mut liput olikin sit jo myyty loppuun kun heräsin asiaan...perinteisesti liian myöhään.
ReplyDeleteMä en voi siis edes nyt alkaa kuuntelemaan James Blakea (se ei silloin muutaman biisin kuuntelun jälkeen iskenyt), koska sitten alkaa vituttaa kuitenkin :D
ReplyDeleteRiehu, möö :( Mullakin oli other plans, ja siinä vaiheessa kun ne muuttuivat, ei lauantaiksi ollut enää lippuja. Toisaalta en varmaan olisi sinne ehtinytkään, ja vaikka bändien missaaminen harmittaa paljon, en olis lauantaita vaihtanut mihinkään :)
ReplyDeleteRav, et niin :DDD No lohdutukseksi (vai pahentaako se vitutusta? hmm) voin sanoa, että mikään levyversio ei tunnu MILTÄÄN sen keikan jälkeen.