Patrick Wolf @ London Palladium

Patrick Wolfin keikka Lontoossa sopi todellakin teatteriin, sillä sitä spektaakkelimainen keikka todellakin oli, ihanaa teatteria! Monet asuvaihdokset, vierailevat esiintyjät (Gwendoline Christie, Alec Empire & Florence Welch), kuoro sekä jousisekstetti tekivät keikasta unohtumattoman. Kaikkein unohtumattomin tietenkin oli Patrick itse. Patrickilla oli aivan järjetöntä energiaa lavalla! Ja se tarttui kyllä yleisöönkin. Kannatti myös toivoa. Lontoon keikalla kuultiin ne kaksi lempibiisiäni, jotka Tavastian keikalla jäivät uupumaan: Wind in the Wires ja The Libertine.

Todellinen yllätys oli Florence + The Machinen Florence Welchin vierailu The Bachelorin aikana! Jos Patrickin ääni kuulosti koko keikan ajan aivan loistavalta, niin samaa voi sanoa tämän naisen äänestä. Aivan mahtavaa kuunneltavaa. Etenkin tämä aiheutti totaalisia kylmänväreitä.

(kuvat)

Gwendoline Christie vieraili lavalla muutamaan otteeseen,
biiseissä Oblivion, Theseus, Thickets sekä Damaris.

Alec Empire oli mukana biiseissä Count of Casualty, Battle, Hard Times sekä Vulture. Keikan loppupuolella Hard Timesin tahdittamana koko Palladiumin yleisö nousi istuimiltaan tanssimaan ja hurraamaan. Tanssiminen sekä korviahuumaava taputus ja huuto jatkui usean biisin ajan.

Yksi keikan parhaimpia hetkiä minulle oli The Libertine.

Yleisö jatkoi tanssimista Damariksen, Tristanin,
Eulogyn ja The Magic Positionin aikana.

The Sun is Often Outin aikana yleisö rauhoittui istumaan. Ja taas tuli todistettua se, että en yksinkertaisesti vain pysty kuuntelemaan kyseistä biisiä livenä ilman muutamaa kyyneltä.

Patrick oli keikan aikana silminnähden onnellinen ja hyvällä tuulella. Sitä todistivatkin sanat "This is the happiest I've ever been in my life. This is really a night to remember..I'm going to cry". Myös muut ihanat välispiikit lämmittivät mieltä ja saivat useaan otteeseen nauramaan. Katsokaa nyt vaikka tätä:

Keikan lopetti Vulture, jonka aikana Patrick seisoi pyörivällä
diskopalloalustalla! Ja yleisö villiintyi jälleen tanssimaan.

Aina keikkojen aikan huomaa ajattelevansa, että kyllähän minä nyt muistan, mitä ja missä järjestyksessä ainakin kolme ensimmäistä biisiä olivat. Taas täytyy todeta, että keikan jälkeen mitään tarkkaa muistikuvaa ei ollut. Ilman netin avustusta olisi täysin mahdotonta saada settilistaa oikeaan järjestykseen. Palladiumin keikalla kuultiin siis uusimman The Bachelor -levyn kaikki muut biisit Blackdownia ja The Messengeria lukuunottamatta ja settilista näytti kokonaisuudessaan ja järjestyksessä tältä:

Divine Intervention
Overture
Wolf Song
Wind in the Wires
Oblivion
Paris
The Shadowsea
Theseus
Who Will?
Bluebells
Pigeon Song
Thickets
The Bachelor
Epiloque
Count Of Casualty
Battle
Hard Times
The Libertine
Damaris
Tristan
Eulogy
The Magic Position
The Sun Is Often Out
Vulture

Keikkayleisöä oli aina teini-ikäisistä kuuskymppisiin miehiin ja naisiin asti. Joukkoon mahtui jos jonkinlaista. Ennen keikan alkua käytin aikani Palladiumin kauniiden puitteiden ihastelun lisäksi ihmisten asujen katselemiseen. Täytyy kyllä sanoa, että niistä huomasi olevansa Lontoossa. Eräällä naisella oli pallomaiseksi tupeeratut neonvioletit hiukset, joissa oli pienempiä ja yksi jättimäinen oranssi hiuskukka. Naisella oli myrkynvihreä samettimekko ja sukkahousut sekä röykkiöittäin raskaita, kultaisia koruja. Toki joukkoon mahtui paljon "perusvaatteisiin" pukeutuneita, mutta paljon erikoisia asuja pisti silmään. On muuten hassua, kuinka ulkoisen olemuksen perusteella pystyy usein aavistamaan keikalle tulevt ihmiset. Metrossa katselin parin naisen asuja ja mietin, että aivan varmasti ovat tulossa keikalle. Enkä ollut väärässä.

Olen kuullut huhuja, että keikasta olisi tulossa livelevy, mutta saa nähdä pitävätkö huhut paikkansa. Toivottavasti. Bongasin myös kameramiehen lavan reunalta.. Keikka oli niin uskomaton, etten voi tarpeeksi hyvin sitä kuvailla. Voin vain todeta keikasta Patrickin sanoin, että: "This is a night I will never forget, thank you!"