Garbage - Blood for Poppies

Tätä on odotettu! Uutta biisiä ja videota Garbagelta, that is. Pörinäbassoineen, synkkine elektrobiitteineen ja Shirley Mansonin tunnistettavine vokaaliosuuksineen raita kuulostaa juuri siltä, mitä bändiltä voi odottaakin, mutta on siinä myös freesiyttä - ainakin kertsi on jotain uutta.

Garbagen debyytti pysynee ikuisesti ysärilevyjen top-listallani, vaikka sitten uudemmat eivät yksittäisiä biisejä lukuun ottamatta täysillä säväyttäneetkään. Silti odotukset Not Your Kind of Peoplea kohtaan nousevat. Lisää aiheesta viimeistään ensi kuussa!

I've been waiting for this! A new song & video from Garbage, I mean. It sounds just like the band with buzzing basses, dark electro beats and Shirley Manson's excuisite voice, but it's also fresh. The band's debut album is one of my all-time favourites from the nineties and although all their work hasn't really drilled deep into my heart, my expectations for Not Your Kind of People grow every minute. So yes, more Garbage to come in this blog next month!

Achtung!

Pakko poiketa Suomi-viikosta ihan pikkuisen: megayhtye U2'n ikoninen Achtung Baby -levy täyttää ensi kuussa kunnioitettavat kaksikymmentä vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi Q Magazine julkaisee joulukuun numeronsa kylkiäisenä samaisen levyn cover-versiona, ja biisejä uusiksi vetämään on saatu kohtuullinen kasa maineikkaita nimiä. Kappaleet on jo saatu ulos tuutista, ja hyvältä kuulostaa! Vaikka en ole millään tasolla U2-fani (parin biisin upeus ei riitä kantamaan bändin koko tuotantoa), vaikuttaa cover-lätty harvinaisen kiinnostavalta.

Nine Inch Nails – Zoo Station

U2 (Jacques Lu Cont Mix) – Even Better Than The Real Thing

Damien Rice – One

Patti Smith – Until The End Of The World

Garbage – Who's Gonna Ride Your Wild Horses

Depeche Mode – So Cruel

Snow Patrol – Mysterious Ways

The Fray – Trying To Throw Your Arms Around The World

Gavin Friday – The Fly

The Killers – Ultraviolet (Light My Way)

Glasvegas – Acrobat

Jack White – Love Is Blindness

Yritin valita lemppariversiointeja, mutta kaikki ovat sen verran kutkuttavia, etten pysty! Ainakin Damien Rice, NIN ja Depparit ovat onnistuneet loistavasti, samoin Patti Smith, Snow Patrol, Garbage, Glasvegas...


p.s. Muitakin covereita tulossa, esim. The Nationalilta - oijoi!!!!

U2's iconic album Achtung Baby celebrates its 20th birthday this year. In honour of the megaband, Q Magazine is releasing a free cover CD with its December issue. On the album is the whole U2 record performed by other artists. And the songs are already out, check the links! Although I'm not a U2 fan in any way (a couple of songs are brilliant, but that's it), the tracks sound pretty amazing. Especially ones by Damien Rice and NIN and Depeche Mode and Glasvegas and... I can't pick any favourites! They all sound great.

Picture

And We're All Parts Of An Alphabet (from O to U)

O  Out Of Our Minds (Melissa Auf Der Maur)

Travel out of our minds and into our hearts / Our hearts been standing by for so long

P   Pure Morning (Placebo)

A friend in need's a friend indeed / A friend who bleeds is better / 
My friend confessed she passed the test / And we will never sever

Q   Queer (Garbage)

You're hungry cause you starve while holding back the tears / Choking 
on your smile fake behind the fear / The queerest of the queer

R   Rabbit Heart, Raise It Up (Florence + The Machine)

The waters turned from blue to red
 
S   Strawberry Swing (Coldplay)
 

Cold cold water bring me round / Now my feet won't touch the ground

T   The Truth Is In The Dirt (Karen Elson)

The fire will turn your bones to dust / Here she comes it's killing time

U   Uprising (Muse) 

They'll try to push drugs that keep us all dumbed down

/ And hope that we will never see the truth around

Olin jo aivan unohtanut musiikkiaakkosten viimeiset osat! Aiemmista osista A-G ja H-N onkin jo aikaa..

I had totally forgotten about the last parts of the music-alphabet! There's been some time since the two previous parts A to G and H to N.

Garbage - Stupid Girl

Viikonlopun soundtrack pyörii jälleen nostalgisissa tunnelmissa. Garbagea ihanine solisteineen ei ole kuopattu, mutta voimakkaimmin yhdistän sen 1990-lukuun. Shirleyn tummat silmät, leiskuvat hiukset ja cherry lips ovat aina pinnalla. Tässä pätkä vuotta 1995:

Shirley Manson

Tyyli-idoleitani miettiessä mieleen ei tullu ketään. En mukaile tyylissäni ketään 'julkkista', ainakaan tietoisesti. Ehkä teinivuosina idoleita oli enemmän myös pukeutumismielessä. Silloin muinaisella 1990-luvulla, ja etenkin sen lopulla, tyyli-idoleitani olivat kaksi lempinaisvokalistia. No Doubtin aikainen Gwen Stefani sekä Garbagen Shirley Manson. Ehkä etenkin ensimmäistä voisi pitää jonkinnäköisenä tyyli-idolina nykyäänkin, ehkä molempia. Mutta enemmän se tyylin ihannoiminen oli kokonaisvaltaista, lauluäänestä pukeutumiseen asti.


Nyt esittelen teille toisen näistä ihastuttavista daameista, Shirley Mansonin :)


Shirley Manson on skottilainen muusikko, ja nyttemmin myös näyttelijä. Pienenä häntä kiusattiin mm. punaisen tukkansa ja suurien, sammakkomaisten (ei minun termini) silmiensä vuoksi. Minusta tämä on käsittämätöntä - Shirleyn silmät ovat mielettömät! Mutta lapsille mikä tahansa erilaisuus riittää kiusaamiseen. Kiusaaminen oli paitsi henkistä, myös fyysistä.

Ennen Garbagea Shirley toimi kaupassa myyjänä ja myös erilaisissa bändeissä. Goobye Mr. MacKenzie levytti 1980-luvulla ja Angelfish 1990-luvun alussa. Angelfishin yhden hitin ansiosta Butch Vig kiinnostui Shirleyn äänestä, ja siitä alkoi Garbagen tarina.

Vaikka Shirley oli Garbagen keulakuva, oli hän myös vahvasti mukana itse musiikin teossa. Se vaan jätettiin turhan usein huomioimatta. Upean lauluäänen lisäksi Shirleyta pidettiin heti alusta alkaen style iconina. Hänen rohkea oma tyylinsä, vaikkakin senaikaisen grunge-tyylin kaltainen, oli kuitenkin muista poikkeava ja täysin hänen omansa.


Shirleyn tavaramerkkejä alusta asti ovat olleet punaiset hiukset, punaiset huulet ja mustat silmät. Tässä kuvassa vielä ihastuttava ysärilook ;)


Garbagen toisen levyn aikaan Shirley näytti tältä. Elettiin vuotta 1998.


Tiukkistyyliä 1990-luvun lopulta/2000-luvun alusta.


Kuka muka väitti, ettei kirkkaanpunainen huulipuna sovi mustan silmämeikin kanssa??


2000-luvulla edetessä Shirley muuttui lyhyttukkaiseksi ja vaaleammaksi.


Garbage hajosi vuonna 2003 väliaikaisesti, ja palasi parin vuoden päästä takaisin musiikkimarkkinoille. Täysblondi tukkalaite taitaa ajoittua circa vuoteen 2005. Henkilökohtaisesti tämä tyyli on minusta kamala. Ei sovi Shirleylle ollenkaan, mutta kaikkea on (ilmeisesti) kokeiltava.


Sitten uutta Shirleyta! Ei uskoisi että tämä nainen on 42-vuotias :)


Tämä kuva on yksi lemppareistani ♥ Huomaa, että Shirley on toiminut myös Calvin Kleinin mallina :) Kuvauksellisuus tulee luonnostaan.

Tällä hetkellä Garbage on tauolla. Kokoelma julkaistiin vuonna 2007, ja tulevaisuudesta ei ole tietoa. Shirleyn huhutaan tekevän sooloalbumia, ja hän on myös saanut roolin Terminator: The Sarah Connor Chronicles -sarjasta. Hän on uransa varrella panostanut myös hyväntekeväisyyteen ja mainostanut mm. M.A.C. AIDS Fundin, Waverley Caren (HIV) ja PETAn kasvoina.

Vaikka Shirley Mansonin tyyli ei muutamia poikkeuksia lukuunottamatta sopisi minulle itselleni lainkaan, voi sieltä - kuten muodista yleensäkin - poimia pieniä asioita. Vääntää ja kääntää ja muokata niistä itselle sopivia. Siitä huolimatta ihailen kyseistä naista suunnattomasti :)


Loppuun vielä pakko laittaa Garbagen Only happy when it rains -video. Tätä tuli luukutettua teininä paljon, ja haaveiltua Shirleyn ihanaisesta kirkkaansinisestä (senaikainen lempiväri) kotelomekosta :)