French Films, Little Dragon, The Shins & Regina Spektor @ Garden Party

Viime perjantaina suunnistin Garden Partyyn Helsingin Hietaniemeen. Päivän aloitti vielä tuolloin melko vähäiselle yleisölle soittanut French Films. Oma osallistumiseni ensimmäiseen ja myös kaikkiin muihin keikkoihin oli rajoittunutta kamalan flunssan vuoksi. Täysissä ruumiin voimissa olisin saanut keikoista vielä enemmän irti. Flunssasta huolimatta raahauduin todellakin paikalle, ja se kyllä kannatti! French Filmsin hyvän aloituksen jälkeen lavalle nousi ruotsalainen Little Dragon. Oikeastaan ainut kosketukseni tähän jo vuonna 1996 perustettuun bändiin oli heti ihastuttanut biisi Ritual Union, joka onneksi kuultiin myös keikalla. Laulaja Yukimi Naganon meno lavalla oli energistä, nainen liikkui kuin hypnoosissa ja tanssi koko ajan. Pakkohan sitä oli mukana liikkua, joskin jo mainitun flunssan takia maltillisemmin.

Melko totaalisen jäsenmuutoksen läpikäynyt The Shins oli selvästi erittäin odotettu esiintyjä, ja mahtava keikka se olikin! Itse en ole The Shinsia kovin aktiivisesti kuunnellut, mutta innostuin totaalisesti muutamista lemppareistani, kuten The Rifle's Spiral ja Sleeping Lessons. Toki keikka muutenkin vei mukanaan. The Shinsin jälkeen lavalle piti kavuta ranskalainen, näyttelijänä paremmin tunnettu Charlotte Gainsbourg, joka kuitenkin peruutti, koska hänen henkilökohtaiset soittimensa ja backline eivät olleet saapuneet Suomeen. Olin saanut itselleni parissa päivässä aikaan kovat odotukset kun salamarakastuin naisen muutamaan biisiin. Jotain hyvää Gainsbourgin peruuntuneessa keikassa sentään oli, sillä The Shins sai soittaa hieman pidemmän setin, ja täten saimme upean encoren. Toki Gainsbourgin peruutus suoraan sanoen vitutti ja kävimme eräiden bloggareiden kesken tiedon saannin jälkeen kiivasta keskustelua siitä, miksei Suomessa ollut Charlotte bändeineen voinut heittää edes lyhyttä akustista keikkaa?!

Illan päätti Regina Spektor, joka aloitti hieman aikaisemmin Gainsbourgin peruutuksen vuoksi. Olinkin pääasiassa tullut katsomaan tuota hurmaavaa naista, jonka hymy valloittaa kenet tahansa. Keikka oli täysi vastakohta parin vuoden takaiselle, ymmärrettävistä syistä hyvin vaisulle Ruisrockin keikalle. Garden Partyn keikka oli täynnä iloa ja hymyä sekä ajoittain myös kyyneleitä. Aivan mahtavaa! Välispiikkejäkin kuultiin monen monta kertaa. Settilista oli kattava ja pitkä, ja sisälsi monia omia suosikkeja. Se on kirjattu tähän postaukseen omien muistikuvien mukaan, sekalaisessa järjestyksessä. Keikan jälkeen olen kuunnellut uutta levyä aivan eri tavalla, ja esimerkiksi biisi Don't Leave Me (Ne Me Quitte Pas) on nyt valloittanut minut totaalisesti. Myös vuonna 2006 julkaistu Begin To Hope -levy on soinut tiuhaan pitkän tauon jälkeen.

 Ain't No Cover

Small Town Moon

On The Radio

The Calculation

Oh Marcello

Blue Lips 

Folding Chair

How

Eet

All The Rowboats

Dance Anthem Of The 80's

Don't Leave Me (Ne Me Quitte Pas)

Better 

The Party

Ballad Of A Politician

Firewood

Fidelity

Hotel Song

Sailor Song

Us

Samson

Last Friday I went to Garden Party  festival in Hietaniemi, Helsinki. French Films was the first band of the day and they were good but I couldn't physically get everything out of it because I had a terrible flu. So dancing and jumping not to mention any singing and shouting were brought down to a minimum. After French Films it was time for Swedish Little Dragon. Before this gig I had only heard their song "Ritual Union" which I immediately liked. The singer Yukimi Nagano was very energetic, she danced all the time and you kinda had to do that too.

The Shins were a very anticipated band and what a good gig that was! I haven't really listened to The Shins very much in the past but I got totally excited by some of my favorites like "The Rifle's Spiral" and "Sleeping Lessions". After The Shins the next act was supposed to be  Charlotte Gainsbourg  but she cancelled because her personal instruments and backline hadn't arrrived in Finland. I was sooo disappointed because I was really looking forward to seeing her after falling immediately in love with a few of her songs. Well, there was a bright side to this because The Shins got to play a little longer.

The evening drew to a close with Regina Spektor who started a bit earlier because of the Gainsbourg cancellation. I had come mainly to see Regina. She was so lovely, smiling, laughing and speaking a lot. The gig was a total opposite to the understandably bland Ruisrock gig a couple of years back. The Garden Party gig was full of smiles and happiness with a few tears in between. In other words just amazing! The setlist was long and inclusive. It's included in this post from my memory, not in any kind of order.

Regina Spektor - What We Saw From The Cheap Cheats

Tänään kuullaan Regina Spektoria livenä Garden Partyssa, Helsingin Hietaniemessä. Spektorin musiikkivideot ovat aina hienoja, mutta katsokaapa tuo uuden singlen, Don't Leave Me (Ne Me Quitte Pas), video! Uusin levy What We Saw From The Cheap Cheats on ollut kuuntelussa vasta pari päivää, mutta omiksi suosikeiksi ovat nousseet Firewood ja How. Spektorin tuttu persoonallinen ote kuuluu tälläkin levyllä. Se sisältää kokonaan uusia biisejä ja vanhoja keikoilla soitettuja biisejä, joita ei ole koskaan aiemmin levytetty.

Regina Spektorin lisäksi Garden Partyssa kuullaan myös muita: Charlotte Gainbourg, The Shins, Little Dragon ja French Films. Haluan ehdottomasti nähdä kaikki! Ketä muita on menossa?

Today you can see Regina Spektor live at Garden Party in Helsinki. Spektor's music videos have always been good but watch that awesome video for the new single "Don't Leave Me (Ne Me Quitte Pas)". I've been listening to the new album "What We Saw From The Cheap Cheats" for a couple of days and the songs"Firewood" and "How" have become my favorites. The album sounds like the familiar, peculiar Spektor. It's a collection of entirely new songs and studio recordings of older songs that have been performed only live.

In addition to Regina Spektor there will also be others performing at Garden Party. They include Charlotte Gainsbourg, The Shins, Little Dragon and French Films. I definetely wanna see all of them! Who else is going?

Regina Spektor - All The Rowboats

 (picture from last.fm)

Uutta Regina Spektoria All The Rowboats nimisen biisin muodossa. Kyseessä on ensimmäinen maistiainen neidon tulevalta, kuudennelta albumilta What We Saw From The Cheap Seats, joka julkaistaan toukokuussa. En ole totaalisen hurmaantunut uudesta biisistä, mutta tykkään siitä kyllä paljon ja odotan uutta albumia innolla.

A new song called "All The Rowboats" from Regina Spektor. It's the first taste from her upcoming sixth album "What We Saw From The Cheap Seats".  I'm not totally over the moon about the song but I do like it a lot and I'm eagerly anticipating the new album.

A Happy New Year

Well..the song says it all!

Ruisrock 2/2

Sunnuntaiaamuna otimme aurinkoa majapaikkamme takapihalla. Kun bubble vielä grillasi itseään paahtavan kuumassa aurinkossa, keräsin minä kukkia ja vein ne sisälle serkun osaaviin käsiin. Tuloksena syntyi kaunis kukkaseppele, joka ei kuitenkaan pysynyt kauniina kovin kauaa. Se nuupahti alta aikayksikön, mutta pidin sitä silti päässäni koko päivän! Istuimme myös parvekkeella nauttimassa kylmiä virvokkeita :D Majapaikan perheen koiraherrakin olisi halunnut.

Kävelyreitin varrella Ruissalossa oli mielettömän hienoja puihin kiinnitettyjä vaatettuja torsoja. Saavuimme alueelle Chisun keikan aikana. Anniskelualueen sisällä sijaitseva Converse-lava oli ääriään myöten täynnä, joten aitojen sisäpuolelle ei ollut mitään asiaa. Kuunneltiin hiekalla tanssien pari biisiä, jotka sattuivat sopivasti olemaan juuri ne joista pidän: "Sama Nainen" ja "Mun Koti Ei Oo Täällä".

Täytyihän sitten ruokaakin saada. Festariruoka ei näytä kovin houkuttelevalta, mutta nam nam se on hyvää!

Ihmeiden aika ei myöskään ollut ohi: Lauri Tähkä kuulostii hyvältä kesäisessä Ruissalossa! Kyllä se festareilla vaan toimii niinkin paljon, että tanssii ja laulaa mukana, vaikka ei edes tykkää koko bändistä. Syytän auringonpistosta :D

Belle & Sebastianin keikka teltassa oli varsin ihana. Soittivat lähes kaikki biisit, jotka olin toivonut kuulevani. Etenkin "The Boy With The Arab Strap" sai aikaan spontaanin hillittömän ilonkiljahduksen. Ainut asia, mikä jäi harmittamaan oli se, että Flogging Molly soitti rantalavalla samaan aikaan. Missasin sen nyt jo toistamiseen. Ensi vuonna parasta olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan..

 Sitten päälavan otti haltuunsa ruotsalainen The Ark. Laulaminen ja tanssiminen oli tällä keikalla taattua.
 

Ola Salo ihastutti ja nauratti jälleen kerran loistavilla asuillaan, ilmeillään ja välispiikeillään. Donkkareiden Kalle Ahola muuten miellytti silmää edellisenä iltana, ja saman teki sunnuntaina Ola Salo ilman paitaa.

 Uuden levyn ehdottomasti paras biisi "Stay With Me" kuultiin bubblen ja minun suureksi riemuksi:

 

Regina Spektorin keikka oli omistettu bändin yllättäen menehtyneelle sellistille Dan Cholle. Chon kuolema oli tapahtunut vain päiviä ennen Ruisrockin keikkaa. Ymmärrettävistä syistä keikka oli melko vaisu ja lyhyt. Aivan ihana se oli silti ja sai pari kertaa kyyneliin. Ihailtavaa, että Regina bändeineen silti jaksaa jatkaa kiertuettaan tällaisissa olosuhteissa. Suuri hatunnosto ja kiitos ikimuistoisesta, joskin surullisesta keikasta. Regina soitti suurimmaksi osaksi viimeisimmän levynsä biisejä ja olin onnellinen kuullessani suosikkini siltä:

Varsin surullisista tunnelmista jatkettiin suoraan iloisempiin, sillä juoksimme toiselle puolelle festarialuetta, jotta emme missaisi seuraavan keikan alkua. Koko festareiden ehdottomasti parhaan keikan tarjosikin Florence + The Machine! Ei varmaan tarvitse enää mainita, että ra-kas-tan. Florence on livenä jotain aivan uskomatonta. Jumalainen nainen, sanat eivät riitä. You have to be there.

 

Keikalla kuultiin myös yksi uusi, aivan mieletön biisi "Heavy In Your Arms":

 

 Keikan loppupuolella tullut "Kiss With A Fist" rokkaavalla introlla sai allekirjoittaneen täysin sekaisin..

(kuvat 2-4, 6-15: bubble)

Florencen keikan jälkeen olinkin melko kuollut tauottomasta tanssimisesta, hyppimisestä, riehumisesta, laulamisesta ja huutamisesta. Myös kukkaseppeleeni koki kuoleman. Kuvassa myös kohta kymmenen vuotta hyvin palvellut festarilaukku.

Slashia katsottiin vika biisi, joka sattui olemaan Gunnareiden "Paradise City". Vaikka en Slashista saati Gunnareista pidä, intouduin silti laulamaan ja hyppimään. Keikan jälkeen törmäsin sattumalta ihanaiseen Riinaan, mutta meidän yhteiskuvasta tuli semmoinen, että sitä ei kyllä julkisesti näytetä :D  Riina näytti kauniilta kuten aina, mutta eräs toinen muistutti lähinnä ojasta revittyä mönkiäistä. Suunnitelmissa oli tavata myös Hepa-Neiti, mutta olimme aina eri paikoissa. Ensi kerralla sitten! Nooran juttusilla käytiin päivällä :)

 
Se tuskaisen pitkä kävely pois alueelta taittui jännittävässä maastossa, nimittäin pyöräilijöiden reitillä. Kiitos vielä kaikille ihanille ystäville ja majapaikan tarjonneille sukulaisille älyttömän kivasta viikonlopusta!

Ruisrock 2010 / 2

Kuten kerrottu, matka jatkui toisena päivänä turvonneilla jaloilla kohti Ruissalon festivaalialuetta. Matkan varrella oli taidepläjäystä kummitusten muodossa - kanaverkkojen päälle oli ripustettu valkoisia vaatteita, jotka puolestaan oli ripustettu puuhun. Hienoja olivat, ja varmasti vielä hienompia illalla. Kuultiin, että hahmot oli valaistu pimeällä. Valitettavasti se kokemus meni meiltä ohitse.

Belle & Sebastian kuului odotetuimpien joukkoon, ja oli upeus. Bändin musiikkihan itsessään on voimakkaasti taustalle jäävää, ja chillailumusiikkina täydellistä. Tästä johtuen voisi kuvitella, että livenä biisit olisivat turhan tylsiä, mutta se kuvitelma on täysin väärä. Hyvin toimi! The Ark rokkasi sekin tuttuun tapaansa, bändi vaihtoi asuja pariin otteeseen ja Olan esiintyjän elkeet ja maneerit pääsivät oikeuksiinsa. Uusimman levyn Stay With Me oli livenä yhtä upea, kuin nauhoitettuna. Vanhat hititkin laulattivat, mutta muuten bändi on omassa sydämessäni parhaat päivänsä nähnyt.

Teltassa musisoinut nainen ja piano -yhdistelmä aka Regina Spektor oli äänimaailmaltaan juuri niin upea, kuin kuvitella saattaa. Valitettavasti hänen läheinen ystävänsä oli juuri menehtynyt, ja tapahtuma varjosti keikkaa. Urheasti Spektor kuitenkin veti biisit läpi, vaikka Samson-hittiä ei kuultukaan. Kurjaa, että olosuhteet olivat tällaiset. Mutta kenties leidi saapuu toistekin Suomeen, esimerkiksi Kulttuuritalo olisi oiva paikka... Florence masiinoineen oli mieletön kuten aina, kesäillan huumaa parhaimmillaan! Vaikka mielestäni maaliskuinen Tavastian keikka oli silti parempi. Pois lähtiessä satuttiin jotenkin kummallisesti vielä näkemään Slashin setin viimeinen biisi, joka sattui olemaan Paradise City. Kappale on oikeasti loistava, mutta Axl Rosen käheän äänen puuttuessa tämä liveversio oli vielä parempi. Hieno lopetus illalle.

Tämä festari erosi muista sillä seikalla, että kertaakaan ei ollut pakollista tarvetta eturiviin. Jonottaa ei siis tarvinnut, vaan päivät kuluivat enimmäkseen chillatessa ja nauttiessa auringosta - ja jopa Lauri Tähkää pogoillessa. Huomautettakoon, että olen nähnyt Laurin bändeineen jostain kumman syystä useampaan kertaan festareilla livenä, ja joka kerta heillä on ihan mieletön meininki! En silti jaksa sitä musiikkia kotona kuunnella sekuntiakaan. Mutta festaribändit ovatkin monesti asia erikseen. Toinen tähän kategoriaan sopiva on hassua irkkuhumppaa soittava Flogging Molly. Kohtalaisesti alueelle kävelyistäkin selvittiin, kiitos osaksi kuskille ja yöpaikan tarjoajalle :) Saapi nähdä, ehkä Ruissiin voisi eksyä taas ensi vuonna!