Jo pitkään kasassa ollut Porcupine Tree on yli 20 vuotta pitkän uransa aikana sylkenyt pihalle suuren määrän levyjä. Pitkiä instrumentaalipläjäyksiä, metallimörinää ja herkkiä balladeja sisältävien pitkäsoittojen sisältö on vaihdellut jonkin verran. Edelliset lätyt ovat toimineet pääasiassa metallipohjalta, radiosoittoonkin lähestulkoon kelpaavia muutamia vetoja lukuunottamatta (Lazarus, Trains). Proge on kuitenkin aina ollut vähintään jossain taustalla.
The Incidentissä Porcu palaa juurilleen - herkkään, progressiivisuutta ja ambienttia yhdistävään rockiin, joka kauneudellaan lumoaa kuulijan jokaista solua myöten. Keulamies Steven Wilson on jälleen tehnyt taidetta. Mies ehtii käsittämättömän hyvin joka paikkaan, sillä soololevyjen ja muiden bändien (mm. No-Man, Blackfield) ohessa Piikkisikapuu ei ole jäänyt paitsioon. Levy toimii nimenomaan kokonaisuutena - se koostuu 14 raidasta (ja extra-levyn neljästä erillisestä biisistä), jotka keskenään muodostavat yhden megalomaanisen kappaleen. Musiikki kulkee sulavasti eteenpäin, eikä erillisiä biisejä juurikaan erota. Ainoana poikkeuksena mainittakoon Drawing The Line, jonka loistava kertosäe tai siksi rinnastettava osa jää soimaan päähän toviksi.
Tästä levystä ei oikeasti voi sanoa kuin yhden sanan: LOISTAVA. Stupid Dreamin ohella mielestäni Porcupine Treen paras tuotos.
Tästä levystä ei oikeasti voi sanoa kuin yhden sanan: LOISTAVA. Stupid Dreamin ohella mielestäni Porcupine Treen paras tuotos.
No comments:
Post a Comment
Say hello, we'll appreciate it!