12 Nov 2011

Levari #2

Levyraati kokoontui taas! Teemana oli tällä kertaa jotain niinkin epäinhimillistä kuin teens: sitä yläaste- ja lukioikäisenä kuunneltua musiikkia, joka aiheuttaa kylmiä väreitä, ei lukeudu enää nykyisen musiikkimaun piiriin (ainakaan mitään ei myönnetä) ja jota ei voi kuunnella kuin korkeintaan kerran vuodessa nostalgia- (ja ehkä vähän muissakin-) päissään. Sanomattakin selvää, että myötähäpeä ja naurunpyrskähdykset olivat taattuja. Raatimme arvovaltaisilla jäsenillä on juuri sen verran ikäeroa, että vaikka samojakin biisejä on teiniangsteissa fiilistelty, myös hajontaa saatiin.


DSC_0232

Adema - Freaking Out
Apulanta - Ilona?
Bullet For My Valentine - Tears Don't Fall
Korn - All In The Family
Korn - No Place To Hide
Deep Blue Something - Breakfast At Tiffany's
White Town - Your Woman
Garbage - Push It
The Crash - Sugared


Okei, pakko myöntää, että viimeisten kolmen biisin aikana luovuimme nolousstatuksesta ja laitoimme bonuksena kehiin sellaisiakin kipaleita, jotka ovat ihan oikeastikin hyviä, ainakin jollain tasolla. Hauskaa oli, mutta tämän suuntaista teemaa ei ehkä ihan heti tarvitse ottaa uudestaan. ;) Kaikkia biisejä ei Spotify-listalta löydy, ne linkitettynä yllä.


Our terrific music panel had its second meeting! The theme this time was teens - the music you listened to when you were anything between ten and twenty, but which you really can't bare to listen to anymore (or maybe once a year when you're feeling a bit too nostalgic). Needless to say that embarrassment was the first feeling on the list, followed shortly by laughter. Phew. Although the last three songs were kind of bonus tracks and not quite shameful but actually good, this was a topic we won't be doing again anytime soon. ;)

Not all songs can be found on the Spotify playlist, so they're linked above.

4 comments:

  1. Ei kai Garbagessa mitään vikaa ole? Ja Apulantakin teki ne muutamat hyvät biisinsä 90-luvulla, että ei niidenkään kuuntelussa kai mitään noloa ole. Tosin itse kuuntelen edelleen paljonkin ysärimusaa, esimerkiksi Prodigya ja Fugeesia, ja ilman mitään ironiaa. Voi siis olla, että olen jäävi arvioimaan näitä nolousjuttuja...

    ReplyDelete
  2. Olli, ei olekaan, mutta ne oikeasti hyvät tässä listassa eli Garbage, The Crash ja jopa se vanha Apulanta eivät olleetkaan mun valintoja. ;) Itse valitsin Kornia, Tyrävyötä, Innpeachia ja Deep Blue Somethingia. Enkä mä noloile mitään, mutta en vaan jaksa enää nykyisin noita kuunnella. Vaikka toki kaiuttimista soi välillä ysäriäkin, itseasiassa hämmästyttävän usein! Britpoppia, grungea, Pumpkinseja ja niin edelleen. <3

    ReplyDelete
  3. Ei sanonut mitään tuo Deep Blue Something, mutta hain youtubesta, niin tuotahan soitettiin ihan jatkuvasti joskus ysärillä. Muistelisin, että NRJ aloitti niihin aikoihin, kun tota biisiä soitettiin. Kiss FM:kin taisi aloittaa vasta niihin aikoihin. Aika hassu ajatus, että sitä ennen ei ollut Helsingissäkään kuin Radiomafia ja Radio City, joista olisi tullut muuta muusiikkia kuin Matti ja Teppo & Co. Muistan, että se oli jotenkin tosi hieno juttu, kun löysi NRJ:n taajuuden ekaa kertaa. :D Voi kuulostaa typerältä tänäpäivänä.

    ReplyDelete
  4. Olli, niinpä, itseasiassa toi Breakfast at Tiffany's saattaisi olla ihan kelpo veisu tänäkin päivänä, jos sitä ei olisi kuluttanut loppuun silloin joskus. Kuuntelin sitä ihan tajuttomasti (Jyrkin kautta nauhoitettuna, obviousely..). Mä en oo koskaan ollut NRJ-tyyppiä, vaikka taisi mulla niitä hittikokoelmia olla pari levyllistä. eikun äh, ne oli just Kiss FM -kokoelmia, ei NRJ. Mut enempi oon aina vannonut Radiomafian nimeen. :)

    ReplyDelete

Say hello, we'll appreciate it!